Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Marko Kantaneva | eKoutsi Blogi

OIKEANLAINEN KÄVELY

Perjantai 16.2.2018 klo 11:50 - Marko Kantaneva

Opetelkaa kävelemään oikein. Älkää astuko jäykästi ja jännittäen. Askeleen täytyy olla semmoinen rento ja taloudellinen niin kuin sälleillä. Semmoinen vetelän ja hulttiomman näköinen kävely on kaikkein säästävin. Jalan täytyy tehdä matkaa lantiosta saakka.” (Väinö Linna: Sotaromaani, Vänrikki Koskela).

126_2671.jpg

Kävely sopii harjoitusmuodoksi kaikille. Se on turvallinen kestävyysliikuntamuoto tuki- ja liikuntaelimistölle, koska käveltäessä kehon painopiste sijoittuu keskelle vartaloa. 

Kehon painopisteen sijoittuminen keskelle:

  • vähentää jalkaterien kuormitusta
  • vähentää nilkkojen ja polvien kuormitusta
  • vähentää alaselän kuormitusta.

Alaraajoihin kohdistuva kuorma on joka askeleella noin kävelijän painon suuruinen. Juoksussa alaraajoihin kohdistuu jokaisella askeleella kolminkertainen kehon paino. Esimerkiksi 75-kiloisen miehen jokaiseen juoksuaskeleeseen kohdistuu 225 kilon paino. Juoksu on siis alaraajojen nivelille (nilkkojen, polvien ja lantion) huomattavasti rasittavampaa kuin kävely. 

Kävely on ”saatavuudeltaan” kaikkein paras kestävyyskuntoa kohottavista liikuntamuodoista. Aivan perusmuodossaan se ei vaadi mitään erityisiä välineitä. Arkiaskareissa kuljetaan normaalistikin jalkaisin. Kävelyä ”joutuu” tai saa ja voi harrastaa missä ja milloin tahansa. 

Kävelyn aikana työtä tekevät kaikki suuret lihasryhmät jaloissa, lantion alueella, keskivartalossa ja ylävartalossakin. Käsivarret tukevat kävelyä rytmisesti olkanivelestä alkavalla liikkeellä. 75-kiloisella miehellä toimii kävellessä aktiivisesti kaikkiaan noin 12–15 kiloa lihaksia. Reippaassa kävelyssä liikutaan kestävyyskuntoa kehittävällä tasolla (syke 50–70 % maksimista).

Kauppakassit, työsalkut ja muut käsissä, olalla tai kainaloissa kannettavat tavarat estävät rennon ja luonnollisen kävelyn. Myös viimeisimmän muodin mukaiset jalkineet muuttavat kävelyämme. Kävelemme siis sen ehdoilla, mitä puemme päällemme ja kannamme mukanamme. Metroon, bussiin tai kahviautomaatille meno ei vaadi luontaista perehtymistä luonnolliseen kävelyyn. Ryhti ja kävelyasento muuttuvat niin, ettei vatsa- ja selkälihaksissa tapahdu kävelyn aikana liikettä. Pakarat (eli pakaralihakset, eritoten naisten yleinen huolenaihe) ”katoavat” näkyvistä juuri siksi, että ne eivät tee tarpeeksi työtä. Ihmiset tottuvat kävelemään lyhyin askelin, polvet koukussa, hartiat kasaan painuneina ja lantio eteen työnnettynä.

Lähde: M.Kantaneva, Liiku ympäri vuoden - parhaat ulkoliikuntalajit, WSOYpro Oy, 2010, ISBN 978-951-0-36475-8

Tervetuloa valmennukseen!

Valittavina: Henkilökohtainen lähivalmennus | eKoutsi etävalmennus

Avainsanat: ulkoliikunta, kävely, treenaaminen, selkäkivuista eroon, liikunta, kipu, laihtuminen, dietti

Lumikenkäily

Torstai 1.2.2018 klo 10:06 - Marko Kantaneva

Lumikengillä liikkuminen mielletään usein tarpomiseksi tiettömien korpitaipaleiden hangilla. Se ei ole kuitenkaan nykyaikaisen lumikenkäilyn koko kuva eikä tarkoitus. Lumikenkäily tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon maastohiihdolle koko perheen ulkoliikuntamuotona. Sitä on helpompi toteuttaa, koska taitoerot eivät haittaa matkantekoa. Kun vanhemmat opettavat lapsiaan hiihtämään, he voivat samanaikaisesti lumikenkäillä suksilla kylmettymisen sijaan. Lumikengillä on helppo liikkua lasten mukana, joten yhteisestä ”hiihtoretkestä” tulee nautinnollisempaa. Lumikenkäily tarjoaa maastohiihtoa enemmän vapautta toteuttaa ulkoliikuntaa erilaisilla reiteillä. Kun sauvat otetaan mukaan, lumikenkäily on sauvakävelyn tapaan taidollisesti helppo mutta tehokas kuntoliikuntamuoto, jonka harjoitusrasitusta on helppo säädellä pelkällä kävelyvauhdilla.

lumikenkaily-marko-kantaneva.jpg

Lumikenkäilyvarusteet

Lumikengät

Lumikenkiä ei tarvitse voidella, vaan ne ovat heti lähtövalmiit. Kenkä on turvallinen, sillä pohjassa olevat piikit pitävät hyvin jäiselläkin alustalla. Yhden koon lumikengät sopivat monenkokoiseen jalkaan, joten perhe voi säästää välinehankinnoissa. Lumikeng.t ovat myös hyvin kestävät.

lumikengat-marko-kantaneva.jpg

Lumikengän koko ja muoto vaikuttaa luonnollisesti sen toimivuuteen eri olosuhteissa. Pinta-alaltaan suuret lumikengät soveltuvat painavalle (+ 80 kg) ja pitkälle (+ 185 cm) kävelijälle syviin hankiin. Kevytrakenteiselle (–70 kg) ja lyhyelle (–175 cm) kävelijälle sopii pinta-alaltaan pienemmät kengät.

Sekä henkilökohtaisia että koko perheen tarpeita silmällä pitäen tulisi valita mahdollisimman hyvin kantavat ja kevyet lumikengät. Kannattaa miettiä etukäteen tyypilliset olosuhteet, joissa kenkiä tullaan käyttämään. Vähälumisilla seuduilla ja normaaliin kuntoilukäyttöön soveltuvat parhaiten kantopinta-alaltaan pienehköt kengät. Niissä pitää kuitenkin olla kunnon piikit, jotka varmistavat pidon ja turvallisuuden pakkautuneella lumella ja jäisillä alustoilla.

Lumikenkäilyn sauvat

Kunnonkohotuksessa sauva on ehdoton lisävaruste. Hyvä Olo -ryhmä tarvitsee sauvoja tueksi ja turvaksi sekä harjoittelun monipuolistamiseen. Tarkoitukseen sopivat lyhyehköt sauvat. 

Fitness- ja Sport harjoittelun tavoite- ja kuntoluokkaan kuuluville sopii paremman suorituskyvyn ansiosta pitemmät sauvat.

lumikengat-sauvat-marko-kantaneva.jpg

Hyvä Olo -kuntoryhmään kuuluva valitsee sauvat kertomalla pituutensa luvulla 0,68. Esimerkiksi 175 cm pitkä kuntoilija tarvitsee 120 cm pitkät sauvat (175 x 0.68 = 119 cm)

Fitness- ja Sport-kuntoryhmään kuuluva valitsee sauvat kertomalla pituutensa luvulla 0,75. Esimerkiksi 175 cm pitkä kuntoilija tarvitsee 130 cm pitkät sauvat (175 x 0.75 = 131,25 cm). Lumikenkäsauvat valitaan 2,5 cm:n tarkkuudella.

Isolla pyöreällä sommalla varustettu säädettävä sauva soveltuu kaikkiin olosuhteisiin.

skitour_vario_s1868.jpg
Tervetuloa valmennukseen!! Henkilökohtainen lähivalmennus | eKoutsi etävalmennus

Avainsanat: lumikenkä, ulkoliikunta, harjoittelu, kävely, sauvat