Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Marko Kantaneva | eKoutsi Blogi

Tasatyöntöpumppu

Torstai 8.2.2018 klo 14:33 - Marko Kantaneva

Tasatyöntö on hiihtämisen perusliike. Kun hallitsee tasapainon suksien päällä ja tasatyönnön riittävän hyvin, on niistä huomattavasti hyötyä muiden hiihtotekniikoiden oppimisessa, niin perinteisessä kuin luisteluhiihdossakin. Tasatyönnön harjoittamiseen kannattaa aina varata aikaa, esimerkiksi tunnin hiihtolenkistä yhtäjaksoiseen tasatyöntöön kymmenen minuuttia, puolen tunnin lenkistä viisi minuuttia jne.

double-poling-m-kantaneva.png

Perinteisessä tasatyönnössä pää pidetään alhaalla ja katse suunnataan eteen (nyrkkeihin).

  • Suorituksen kannalta on tärkeää, että koko vartalon paino saadaan sauvojen päälle. Työntö alkaa aina ylä- ja keskivartalon lihaksilla.

  • K.sien kyynärkulmat pysyvät hieman koukistettuina koko suorituksen ajan.

  • Varsinainen käsityönt. alkaa vasta kun kädet ovat menossa vartalon taakse.

  • Ty.nn.n lopussa kädet heilahtavat taakse, jolloin pää, vartalo ja kädet ovat samassa linjassa.

  • Kun kädet saavuttavat takana lakipisteensä, kohoaa ylävartalo pystyyn.

  • Ylävartalon kohoamisen ansiosta kädet heilahtavat ”automaattisesti” eteen.

Perustasatyöntöliikkeestä pumppu eroaa siten, että kyynärkulmat pidetään lähes koko suorituksen ajan noin 90 asteen kulmassa.

tt-pumppu-marko-kantaneva-sarja.png
  • Suoritustempo on nopea, eivätkä kädet heilahda missään vaiheessa suoraksi taakse.
  • Pumpussa sananmukaisesti pumpataan ylävartalolla ja vatsalihasten avulla nopeatempoisesti ylös–alas.

marko-kantaneva-tasatyontopumppu.jpg

Tervetuloa hiihtovalmennukseen!

Valittavina: Henkilökohtainen lähivalmennus | eKoutsi etävalmennus

Avainsanat: tasatyöntö, hiihto, maastohiihto, harjoittelu, treenaaminen

Lumikenkäily

Torstai 1.2.2018 klo 10:06 - Marko Kantaneva

Lumikengillä liikkuminen mielletään usein tarpomiseksi tiettömien korpitaipaleiden hangilla. Se ei ole kuitenkaan nykyaikaisen lumikenkäilyn koko kuva eikä tarkoitus. Lumikenkäily tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon maastohiihdolle koko perheen ulkoliikuntamuotona. Sitä on helpompi toteuttaa, koska taitoerot eivät haittaa matkantekoa. Kun vanhemmat opettavat lapsiaan hiihtämään, he voivat samanaikaisesti lumikenkäillä suksilla kylmettymisen sijaan. Lumikengillä on helppo liikkua lasten mukana, joten yhteisestä ”hiihtoretkestä” tulee nautinnollisempaa. Lumikenkäily tarjoaa maastohiihtoa enemmän vapautta toteuttaa ulkoliikuntaa erilaisilla reiteillä. Kun sauvat otetaan mukaan, lumikenkäily on sauvakävelyn tapaan taidollisesti helppo mutta tehokas kuntoliikuntamuoto, jonka harjoitusrasitusta on helppo säädellä pelkällä kävelyvauhdilla.

lumikenkaily-marko-kantaneva.jpg

Lumikenkäilyvarusteet

Lumikengät

Lumikenkiä ei tarvitse voidella, vaan ne ovat heti lähtövalmiit. Kenkä on turvallinen, sillä pohjassa olevat piikit pitävät hyvin jäiselläkin alustalla. Yhden koon lumikengät sopivat monenkokoiseen jalkaan, joten perhe voi säästää välinehankinnoissa. Lumikeng.t ovat myös hyvin kestävät.

lumikengat-marko-kantaneva.jpg

Lumikengän koko ja muoto vaikuttaa luonnollisesti sen toimivuuteen eri olosuhteissa. Pinta-alaltaan suuret lumikengät soveltuvat painavalle (+ 80 kg) ja pitkälle (+ 185 cm) kävelijälle syviin hankiin. Kevytrakenteiselle (–70 kg) ja lyhyelle (–175 cm) kävelijälle sopii pinta-alaltaan pienemmät kengät.

Sekä henkilökohtaisia että koko perheen tarpeita silmällä pitäen tulisi valita mahdollisimman hyvin kantavat ja kevyet lumikengät. Kannattaa miettiä etukäteen tyypilliset olosuhteet, joissa kenkiä tullaan käyttämään. Vähälumisilla seuduilla ja normaaliin kuntoilukäyttöön soveltuvat parhaiten kantopinta-alaltaan pienehköt kengät. Niissä pitää kuitenkin olla kunnon piikit, jotka varmistavat pidon ja turvallisuuden pakkautuneella lumella ja jäisillä alustoilla.

Lumikenkäilyn sauvat

Kunnonkohotuksessa sauva on ehdoton lisävaruste. Hyvä Olo -ryhmä tarvitsee sauvoja tueksi ja turvaksi sekä harjoittelun monipuolistamiseen. Tarkoitukseen sopivat lyhyehköt sauvat. 

Fitness- ja Sport harjoittelun tavoite- ja kuntoluokkaan kuuluville sopii paremman suorituskyvyn ansiosta pitemmät sauvat.

lumikengat-sauvat-marko-kantaneva.jpg

Hyvä Olo -kuntoryhmään kuuluva valitsee sauvat kertomalla pituutensa luvulla 0,68. Esimerkiksi 175 cm pitkä kuntoilija tarvitsee 120 cm pitkät sauvat (175 x 0.68 = 119 cm)

Fitness- ja Sport-kuntoryhmään kuuluva valitsee sauvat kertomalla pituutensa luvulla 0,75. Esimerkiksi 175 cm pitkä kuntoilija tarvitsee 130 cm pitkät sauvat (175 x 0.75 = 131,25 cm). Lumikenkäsauvat valitaan 2,5 cm:n tarkkuudella.

Isolla pyöreällä sommalla varustettu säädettävä sauva soveltuu kaikkiin olosuhteisiin.

skitour_vario_s1868.jpg
Tervetuloa valmennukseen!! Henkilökohtainen lähivalmennus | eKoutsi etävalmennus

Avainsanat: lumikenkä, ulkoliikunta, harjoittelu, kävely, sauvat

Harjoittelun sietämätön keveys!

Lauantai 22.4.2017 klo 9:12 - Marko Kantaneva©

3D85E798-9C51-480C-8536-69A9170906C8.JPG

Olen aina pitänyt itseni vähintäänkin jonkinlaisessa fyysisessä kunnossa. Pyrkinyt siis huolehtimaan siitä, että joka viikko tekisin jotain, mielummin sellaista, jossa olisi kokonaisvaltaisesti ja yhtäaikaa haastetta koko kropan lihaksistolle, keuhkoille ja pumpulle. Kunnossa pysymisen kamppailussa olen käyttänyt liikuntamuotoina uintia, sauvakävelyä, sauvarullaluistelua, pyöräilyä ja talvella maastohiihtoa. Olisin varmasti myös juossut enemmän viime vuosina, mutta selkäongelmista alkuun saaneet ja siitä edelleen jalostuneet polvivaivat ovat hillinneet juoksuintoa. Polvi- ja selkävaivat ovat kyllä nyt hallinnassa (koputtaa puuta) ja haaveilenkin jo kesän pitkistä juoksulenkeistä. 

Kilpahiihto haaveistani luovuin ihan kokonaan kaudella 1995-96. Sen jälkeen olen tehnyt useampiakin enemmän tai vähemmän lyhytkestoisia "come backejä", jos ei kilpa,- tai kuntourheilun pariin, niin ainakin säännöllisen harjoittelun ihanaan maailmaan. Näistä paluista fyysisen minäni juurille on minulle kertynyt kohtalaisen paljon kokemusta ns. From zero to hero treenijaksoista ja niiden henkisistä ja fyysisistä matkoista jaksamattomasta jälleen täysenergiseksi ikiliikkujaksi. 

Uskon, että kun itselläni on tälläinen automaattisesti ja itseohjautuvasti jatkuvasti päällä oleva kunnossa pysymisen kamppailu, jota aika ajoin säestää positiivisen raivokkaasti suorituskykyisempään kuntoon treenaamisen jaksoja, tekee se minusta myös paremman valmentajan. Ymmärrän mistä puhutaan, kun ei jaksa ja toisaalta tiedän miten siitä päästään yli. Kerron seuraavassa viimeisestä ja edelleen päällä olevasta suorituskykyisempään kuntoon tähtäävästä treenimatkastani.

Ensimmäisenä kärsii lompakko

voiteet2.jpg


Se iski jälleen kuluvan vuoden alussa. Innostuin ajatuksesta, että aloitan maastohiihto harjoittelun jälleen kerran ja kuntouduttani pyrin osallistumaan menestyksekkäästi hiihtomaratooneille. Tai ainakin yhdelle. Ensimmäisenä tälläisestä innostuksesta alkaa kärsiä lompakko. On nimittäin olemassa uskomattoman paljon välittömästi päivitettäviä varusteita, kun yli-innokas ryhtyy moisen välineurheilulajin harrastajaksi. Oli siis ehdottomasti hankittava uudet luistelusukset, niihin siteet, uudet voiteet ja voiteluvälineet, voiteluteline, sauvat ja hiihtopuku. Älytöntä, koska vanhoja varusteitakin oli, mutta toisaalta osoittautui jälleen kerran todeksi vanha oppimani asia. Kun varusteet ja välineet ovat hyvät maistuu harjoittelu huonoinakin päivinä. 

Sitten kärsii kroppa

ekakerta.jpg

Siinä sitten seisoin uusien, viimeisen päälle voideltujen luistelusuksieni ja sauvojeni kanssa ladun varressa (sauvoja en voidellut). Täysin valmiina taistoon kuin nuori varsa. Ensimmäiset horjuvat potkut osoittivat heti tekemieni välinehankintojen tarpeellisuuden. Nykysiteet ja sukset tukevat ja ohjaavat hiihtäjän liikeitä tarpeellisen erinomaisesti. Parin ensimmäisen kilometrin jälkeen alkoi kuitenkin käydä kiusallisen selväksi, että täysin valmiina taistoon, kuvasi enemmän henkistä tilaa kuin fyysistä. En voinut kuvitellakaan kuinka keuhkoista voi niin täysin loppua happi ja voima jaloista. Tukalaa tilannetta säesti vielä akuutti liikekoordinaation katoaminen. Joten kuten sain horjuttua suunnittelemani lenkin loppuun (oma koettu tuntemus). Kotiin ajellessa olin huvittuneen järkyttynyt. Olin osannut varautua vaikeuksiin, mutta kokemus ylitti odotukset. Ikä ja tottumattomuus kovempaan harjoitteluun näyttää tekevän tehtävänsä ja kun vielä molemmat ahkeroivat yhdessä toiveikasta kuntoilijaa vastaan, on lopputulos koetun kaltainen.

Tavoitteiden ja harjoittelun tarkistus

Saunoessani lenkin päätteeksi tein tilannearvion ja uuden harjoitussuunnitelman. Keskityn vain tekniikkaan, hidastan tahtia ja maltan odottaa kunnon kehitystä. Kyllä kroppa kertoo ja tietää milloin sillä alkaa olla resursseja parempaan kyytiin. Pohjaa siis oli rakennettava. Ja sitä rakentamista tuntui riittävän. Vanha kaksi viikkoa ja kisakunnossa metodi ei nyt toiminut. Raskain mielin ja kalenteriin vilkaistessani päätin myös pidentää projektiani kisojen suhteen seuraavaan talveen ja suositella säännöllistä harjoittelua itselleni mielummin koko loppueloksi. Projektien aika oli ohi. Päätin alkaa elää harjoittelun täyttämää elämää, mutta järjellä ja sydämellä.

Talven jälkeen

markotalvenjalkeen.jpeg

Yksinkertainen suunnitelmani keskittyä hiihtotekniikan hiontaan vauhdista piittaamatta toimi ja antoi motivaatiota sekä suuntaa harjoittelulle. Ajan myötä parantui myös hiihtäjän vauhti ja kunto. Rasituksesta pääsi ja sai taas nauttia. Se täytyy sanoa, että huonokuntoisena rasituksesta ei nauti. Sen vuoksi liian raskasta treeniä tulee välttää alku- ja totutteluvaiheessa. Aion myös tästedes mahdollisuuksien mukaan välttää huokuntoisuutta. Ei ole mitenkään älytön ajatus, että ensin ennen varsinaista treenaamista on hyvä opetella harjoittelemaan. Vahvistaa organismia ja kerätä, niin fyysisiä kuin psyykkisiäkin kokemuksia harjoittelusta. Vanha valmennusslogan:"Don´t take it seriously just take it often" pätee hyvin, niin vasta-alkajille kuin "uudestaan vasta-alkajille". Lajista riippumatta. Joka tapauksessa raskaat keväthanget palkitsivat kovan työn tehnyttä. Hiihdon sai jättää talvisessa muodossaan taakse, niin fyysisessä kuin henkisessä auringonpaisteessa.

IMG_1234.JPG

Hiihtoharjoittelu sujui siis mukavasti ja jatkui aina maaliskuun 23. Päivään saakka. Tämän hetken asennetta kuvaa se, että 26. Maaliskuuta olin jo maantiellä rullasuksien päällä. Positiivisia muutoksia on myös ollut se, että säännöllisen hiihtoharjoittelun ja sitä myötä säännölliseksi tulleen voimistelun myötä ovat ainakin lyhyemmät vaivattomat juoksulenkit tulleet mahdolliseksi.

FullSizeRender.jpg-42.jpeg

Eilisen (21.4.17) rullalenkin päätteeksi sain ajatuksen kirjoittaa tästä treenimatkasta, jolla nyt olen. Olen pohtinut, että jälleen kerran on tullut näytettyä itselleen toteen vanha totuus. Nimittäin se, että me ihmispoloiset podemme turhaan monia vaivoja liikunnan puutteesta. Tämä ei tarkoita, että jokaisen tulisi sännätä kunto- tai kilpaurheilun maailmaan, mutta paljon ahkerampi fyysisesti kannattaa olla. Korostan sanaa paljon. Trendinä tuntuu olevan, että vähemmällä enemmän, mutta ei se niin mene. Valitettavasti. Ihminen huoltaa itsensä vain ja ainoastaan liikkeessä. Vain koneet huolletaan pöydän päällä paikallaan. Jos olet koneen kaltaista huoltoa vailla ja havahdut makaamasta pöydällä "huoltohenkilöstö" ympärilläsi, olet enemmänkin pulassa, vaikkakin varmasti hyvissä käsissä...

Matka jatkuu...terveisin,

Marko Kantaneva

Avainsanat: harjoittelu, treenaaminen, jaksaminen, liikuntavälineet, varusteet

Kuinka oppia juoksemisen taito?

Tiistai 28.3.2017 klo 12:08 - Marko Kantaneva

Varaa ja tutustu ilmaiseksi Running School juoksuvalmennuksiin

Harrastaessani kilpahiihtoa olin aina erityisen kiinnostunut kehittämään hiihtotekniikkaani. Pitkillä lenkeillä matkin esikuvieni tapaa, tyyliä hiihtää tasaiset ja ylämäet sekä tietysti loppusuorat. Ylämäkeen vuorohiihtoa menin hokkipidolla kuin Juha Mieto. Tasaiset työnsin pää vinossa kuin Harri Kirvesniemi. Luisteluhiihdossa varioin Gunde Svanin ja Maurilio de Zoltin välimaastossa, “tikkausta” ja pitkää liukua. Opin tietoisella metodilla eli mielikuvia käyttämällä ja matkimalla esikuvieni persoonallisia tapoja toteuttaa eri hiihtotekniikoita. Hiihtäminen ei poikkea juoksemisesta paljonkaan siinä mielessä, koska molemmissa joutuu maastonmuotojen mukaan varioimaan tekniikkaansa eli sopeuttamaan koordinatiivista kokonaissuoritusta – käsien ja jalkojen yhteistyötä, rytmiä. Jokainen hiihto- aivan kuin juoksuharjoituskin on kooste eri “tekniikoista”. Hiihdossa näitä ovat esimerkiksi tasatyöntö, vuorohiihto, yksipotkuinen tasatyöntö, vuoroloikka ylämäkeen jne. Kun taas juoksuharjoittelussa askelrytmi, tiheys ja pituus toimivat yleisimmin tekniikkavariaatioina, jotka juoksijan tulee osata käyttää hyväkseen edetäkseen tehokkaimmin ja energiaa säästeliäimmin. Vaikka maratonharjoittelussa onkin ensisijaisesti kysymys kestävyyden kehittämisestä voidaan kuitenkin, monotonisen asfalttijuoksun tai muun päivästä toiseen saman juoksualustan sijaan, pitää harjoitusmaasto vaihtelevana, saada aikaan jokaisen juoksulenkin aikana paljon tekniikkavariointia, taitoharjoittelua aivan kuten hiihtolenkilläkin. Juoksulenkin aikana tietoinen juoksutekniikan kehittäminen on hivenen vaikeampaa hahmottaa (etenkin kokemattoman juoksijan), kuin hiihdossa, mutta maasto ja maaston vaihtelut luovat juoksijalle arvokkaan ja huomaamattoman taidollisen harjoituskentän. Ihmisen liikuntakoneisto pitää vaihtelusta ja vaihtelevat ärsykkeet, kuten juoksulenkin aikana vaihtelevat maaston, reitin, polun muodot pitävät sen myös terveenä. Tätä tasainen ja monotoninen alusta ei missään nimessä tee – päinvastoin.

juoksijavenyttaaluunakyy.jpg

Pyrin toteuttamaan juoksua harjoitellessani samaa tapaa, jota olin käyttänyt hiihtoa harjoitellessani. Oppia matkimalla. Parantaakseni näin juoksutekniikkaani. Katselin kuinka kilpajuoksijat juoksevat ja yritin parhaani mukaan tikuttaa ja rullata samalla tavalla (koko jalkaterällä, päkiällä jne.). Juoksutekniikkaa en kuitenkaan onnistunut oppimaan samoin, kuin olin oppinut hiihtotekniikat. Matkiminen ei tuottanut samoin tavoin tulosta, vaan muokkasi juoksusta väkinäisen, raskaan ja rasittavan. Juoksemiseni taidollisen tason kiteytti tuolloin Tahuvaaran Urheiluopiston harjoituskentällä Kauko Ketolainen:“Kantanevalla on kova kunto, mutta se ei osaa juosta - sillä on asennettu jalat väärinpäin perseeseen kiinni“. Näistä Ketolaisen kommenteista en kuitenkaan lopullisesti lannistunut, vaan muutaman heikosti menneen hiihtokauden jälkeen päätin aloittaa uuden harjoituskauden heti kilpailukauden päätyttyä ja ainoastaan juoksemalla. Toukokuun loppupuolella olikin takana jo kohtuullisen paljon juoksukilometrejä sekä uusia kokemuksia juoksemisesta. Ensimmäistä kertaa tunsin päässeeni juoksemisen ytimeen ja osaavani enemmän. Juoksusta oli tullut monivivahteisempaa. Olin juossut erilaisissa vaihtelevissa maastoissa ja olosuhteissa. Tarkkaillut kellolla vauhtiani. Varioinut askeltiheyttäni. Spurttaillut ja irroitellut. Ennen kesälomaa olikin ilo juosta kevyesti maratonharrastajien yhteislenkillä. Kuuluin juoksijoiden joukkoon! Olin saanut ensimmäiset kokemukseni juoksemisen taidon oppimisesta ja tunsin jotain sen salaisuudesta.

Tällä matkalla tutustuin juoksun eri “koulukuntiin” ja tein niistä seuraavat muistiinpanot:

  • Yksi ryhmä on sitä mieltä, että kilometrit hiovat juoksijan tekniikkaa käyttäen esimerkkinään kovia tuloksia tehneistä juoksijoista, jotka eivät ole kyenneet suorittamaan yhtäkään koordinaatioharjoitusta uransa aikana. 
  • Toinen joukko on sitä mieltä ettei juoksua voi oppia tietoisesti vain juoksemalla. Tekniikkaa on heidän mielestään harjoitettava erikseen erillisillä harjoitteilla. 
  • Hännänvetoa käydään myös siitä, että tuleeko juosta päkiä voittoisesti vai kantapää edellä. Tähän on mielenkiintoista todeta ettei ihminen milloinkaan juokse kantapää edellä kaikkein luonnollisimmassa tilassaan - paljain jaloin. Tästä blogeissa myöhemmin lisää… 

MarkoKantaneva.Com juoksuvalmennuksen sisältö ja ohjeistus – “valmennuslinja” - limittyy kahden ensimmäisen edellä mainitun “koulukunnan” väliin ja mitä oikeaan juoksuaskellukseen tulee - käy myös siinä samoin.

Mitä taito sitten on? Taito on oppimiseen pohjautuva ominaisuus ja motorisia kykyjä joita käytetään tietyissä toiminnoissa. Motoriset kyvyt ovat synnynnäisiä ominaisuuksia. Taidot ovat puolestaan aina suhteessa johonkin tiettyyn suoritukseen esimerkiksi juoksemiseen…tästä lisää seuraavassa blogissa…

<< Varaa ja tutustu ilmaiseksi Running School juoksuvalmennuksiin >>

Avainsanat: juoksutekniikka, askellus, juoksu, tekniikka, kestävyysjuoksu, maratonharjoittelu

Maailmassa on miljardi ylipainoista

Keskiviikko 8.3.2017 klo 14:49 - Marko Kantaneva©

mansikkalautanen.jpg

Tutustu ja varaa ilmainen esittely Weight Loss laihdutusvalmennukseen!

Vain länsimaiden riesana pidetty lihavuus on paisumassa koko maailman epidemiaksi. Jo miljardi ihmistä kantaa liikakiloja. Maailman pahin terveysongelma, aliravitsemus, on saamassa yllättävää seuraa: ylensyönnin ja ylipainon. Tilanne on odottamaton siksi, että rasva on alkanut kertyä myös maapallon köyhimpien vyötäröille. Lihavuus ei enää ole vain rikkaan lännen ongelma. Ihmiset paisuvat joka puolella: Aasiassa, Itä-Euroopassa, Lähi-idässä, Oseaniassa ja Latinalaisessa Amerikassa. 

Missä sitten elää maapallon ylipainoisin väestö? Tähän kysymykseen on totuttu automaattisesti vastaamaan, että Yhdysvalloissa. Vastaus on väärin, jos tarkastellaan ylipainoisten suhteellista osuutta maan väestöstä. Silloin kaikkein lihavimmat kansat löytyvät Tyyneltämereltä. Merkittävästi ylipainoisten määrä vaihtelee saarivaltiosta toiseen, mutta yhteistä on, että kaikissa niissä on paljon ylipainoisia. Miehistä 41–65 % ja naisista 60–77 % on lihavia. Tyynenmeren väestöä on punnittu aiemminkin ja siksi on tiedetty, että sikäläisillä ihmisillä on taipumus lihoa. Yksi selitys voi olla, että heidän kulttuurissaan pyöreä olemus kertoo vauraudesta. Silti lihavuuden nykylukemat tulivat yllätyksenä. Esimerkiksi Cookinsaarten pääsaaren Rarotongan miehistä oli vuonna 1966 merkittävästi ylipainoisia 14 %. Nykyään vastaava luku on yli 50 %. Puhuttaessa merkittävästi ylipainoisista tarkoitetaan sillä huomattavan lihavia ihmisiä, sellaisia joiden painoindeksi on enemmän kuin 30. Näiden ylipainoisten saarelaisten suhteellisiin osuuksiin verrattaessa lihavina pidetyt amerikkalaiset jäävät kauas taakse. Amerikkalaisista merkittävästi ylipainoisia on 27 %. Tällä luvulla lihaviksi haukutut amerikkalaiset jäävät tappiolle muillekin maille, kuten esimerkiksi Kuwaitille, Panamalle ja Kreikalle. 

Lihavuus leviää maailmassa muuallekin, ei ainoastaan Etelämeren saaristoon. Se lisääntyy etenkin kaupungeissa, eikä siltä näytä säästyvän syrjäisimmät tai köyhimmätkään maailmanosat. Lihavuuteen on törmätty tutkittaessa esimerkiksi Australian alkuperäisväestöä. Keskellä autiomaata elävästä Warlpiri-yhteisöstä 15 % on huomattavan ylipainoisia. Lihavia löytyy jopa köyhyydestään tunnetussa Intiassa, jossa elää puolet maailman aliravituista. Suurissa kaupungeissa naisista on ylipainoisia 37 %, mutta hoikemmat maaseudun naiset tasoittavat keskiarvoksi 14 %. Ylipaino on vallalla pallollamme siinä määrin, että WHO on alkanut käyttää nimitystä lihavuusepidemia. Epidemia on alkanut 1990-luvun jälkipuolella. WHO:n arvion mukaan maailmassa oli 1995 ylipainoisia 200 miljoonaa ja vuonna 2000 jo sata miljoona enemmän. Suhdanteen kääntyminen suosiollisemmaksi näyttää epätodennäköiseltä, sillä maailmassa oli vuonna 2002 jo 700 miljoonaa enemmän tai vähemmän lihavaa ihmistä. Nykyään ylipainoisia on yli miljardi ja hengenvaarallisesti lihavia noin 500 miljoonaa. Pahinta on, että liikakilot eivät koske ainoastaan aikuisväestöä vaan myös lapsia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa joka neljäs lapsi on ylipainoinen ja muut maat seuraavat perässä:

  • Ranskassa osuus on noin 20 % 
  • Britanniassa ja Venäjällä noin 15 % 
  • Etelä-Afrikassa 14 %
  • Kiinassa 7 %.

Tieto siitä, että lihavilla lapsilla on taipumus varttua ylipainoisiksi aikuisiksi tekee asiasta erityisen vakavan. Tutkijat ovat esittäneet käsityksensä siitä, mikä maailmassa lihottaa. Kyse on heidän mukaansa globalisaation sivuvaikutuksista. Maailma kaupungistuu, teknistyy sekä vaurastuu, ja niiden myötä ihmiset omaksuvat uudet, lihottavat elintavat tulojen ja vapaa-ajan lisääntyessä. Lihan, rasvan, sokerin ja suolan kulutus kasvaa kaikkialla. Enää ei oikeastaan löydy maailmanosaa, jossa ei syötäisi pikaruokaa ja teollisesti valmistettua ravintoa. Toiseksi ongelmaksi nähdään lisääntyvä liikkumattomuus. Energian saanti ja kulutus ovat pahasti epätasapainossa. Maailma istuu ja erityisesti se istuu kehittyvissä maissa, joissa ei harrasteta vapaa-ajan liikuntaa senkään vertaa kuin vauraimmissa teollisuusmaissa.

Tutkimukset osoittavat selvästi, että lihavuus on suuri terveysriski. Se on syypää moniin sairauksiin, kuten diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, sydänvaivoihin, nivelrikkoon ja syöpiin, selvimmin paksusuolen syöpään. Lihavuus liitetään myös mielenterveysongelmiin, erityisesti nopeasti yleistyvään masennukseen. Lihovassa maailmassa voidaan hyvällä syyllä sanoa tikittävän elintapasairauksien aikapommin. Kun se laukeaa, on laskun loppusumma suuri. Monille kehitysmaille ehkä ylitsepääsemättömän suuri. WHO:n arvion mukaan vuonna 2020 kehitysmaissakin joka kuudes tauti johtuu ylipainosta ja liikkumattomuudesta.

Liikunnan lisäämistä yhdessä oikean ravitsemuksen ohella pidetään ydinasiana taistelussa ylipainoa ja siitä johtuvia elintapatauteja vastaan. Ellei ihmiskunta lähde liikkeelle, se sananmukaisesti syö ja istuu itsensä hengiltä. Terveiden elämäntapojen edistäminen on valtava haaste, eikä se onnistu ilman yhteiskunnan tukea. Kilot kertyvät yksityisille ihmisille, mutta lihavuus ei ole vain henkilökohtainen ongelma vaan koko yhteiskunnan ongelma.

Tutustu ja varaa ilmainen esittely Weight Loss laihdutusvalmennukseen!

PREMIUM COACHING | markokantaneva.com

Kuuntele "Maailmassa on miljardi ylipainoista" ääni-blogina!

Avainsanat: ylipaino, laihdutus, lihavuus, liikunta, ravitsemus, harjoittelu

Treenaatko, mutta kuntosi ei kehity? Syy voi olla tässä!

Maanantai 13.2.2017 klo 14:49 - Marko Kantaneva

LadyTrain.jpgOhjelmointi kannattaa, jos ja kun haluat liikunnasta tuloksia. Sen avulla myös huomaat, jos treenaat väärin, ja kuntosi ei siitä huolimatta kehity.

Ohjelmoinnin tarkoituksena on pitää harjoittelu oikeassa kurssissa. Kurssin suuntaa kuvaa parhaiten sana säännöllisyys. Ohjelmointi antaa harjoitteluun tavoitteen ja päämäärän. Harjoittelusta ei pidä tehdä stressaavaa pakkoa, vaan jokainen harjoitus tulisi toteuttaa ilomielin. Välillä on kuljettava myös hiljaa, ja siitäkin on osattava nauttia.

Kun haluat liikunnasta tuloksia, pätevät samat lainalaisuudet kuin muissakin asioissa, joista haet konkreettisia tuloksia. Liikunta vaatii harjoittelua, kokemuksia ja oppimista. Jos siis haluat hyväkuntoiseksi, sinun on harjoiteltava päästäksesi tavoitteeseesi. Älä vertaa omaa kuntoasi muihin tai yritä pysyä muiden perässä. Keskity omaan tilanteeseesi ja oman kuntosi parantamiseen.

Harjoitus laskee kuntoa – kyllä!

Harjoituksen aikana ei kuntosi suinkaan nouse, vaan laskee. Olet siis huonommassa fyysisessä kunnossa harjoituksen jälkeen kuin ennen sitä. Harjoituksen tehtävänä on toimia ärsykkeenä hengitys- ja verenkiertoelimistöllesi sekä lihaksistollesi.

Kun elimistösi saa riittävästi ravintoa ja lepoa harjoituksen jälkeen, korjaa se rasituksesta suuttuneena fyysisen kuntosi tasoa astetta ylemmäksi. Mikään ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä. Pysyviin muutoksiin tarvitaan säännöllistä kehosi ”suututtamista”.

Älä laiminlyö lepoa!

Et kehity niin paljon kuin voisit, jos esimerkiksi laiminlyöt levon ja riittävän ravinnon saannin harjoitusten välissä tai jos liikut aina samalla veren maku suussa -teholla. Vaarana on, että kuntotasosi ei kohene ainakaan merkittävästi tai kovin nopeasti. Voi olla, että liian rajutehoinen tai liian harvoin toteutettu liikunta vie kuntotasoasi jopa alaspäin. Mitä tästä opimme? Hitaasti ja säännöllisesti kiiruhtaen hyvään kuntoon.

Kuinka usein sinun tulisi liikkua?

  • Perussääntönä on, että yksi kerta viikossa liikuntaa, joka aiheuttaa lievää hengästymistä ja hikoilua sekä kestää yhtäjaksoisesti noin 30 minuuttia tai enemmän, pitää yllä nykyistä fyysistä kuntotasoasi.
  • Kaksi kertaa liikuntaa viikossa kehittää kuntoasi.
  • Kolme kertaa viikossa kehittää jo huomattavasti kuntoasi.

Nämä perussäännöt koskevat niin kestävyyskuntoa kuin lihaskuntoa.

Kysy lisää tietoa liikunnan aloittamisesta: Varaa Premium Coaching valmennus

Avainsanat: ohjelmointi, harjoittelu, lepo